Työuupumusteoria
Maslach, C. & Jackson, S. E. · 1981
Tunnetaan myös nimellä: CBI Burnout Model
Työuupumus määritellään oireyhtymäksi, joka syntyy kroonisesta, hallitsemattomasta työstressistä, ja sillä on kolme osatekijää: uupumus (emotionaalisen ja fyysisen energian ehtyminen), kyynisyys tai depersonalisaatio (henkinen etääntyminen työstä ja sen kohteista sekä kielteiset asenteet niitä kohtaan) ja heikentynyt ammatillinen pystyvyys. Kolmen osatekijän rakenne erottaa työuupumuksen tavallisesta väsymyksestä tai masennuksesta: määrittävä piirre ei ole pelkkä väsymys vaan väsymys, johon liittyy vetäytyminen aiemmin merkityksellisestä työstä. Työuupumus on työhön liittyvä ilmiö, ei lääketieteellinen diagnoosi.
Teoria työuupumuksesta fyysisen, emotionaalisen ja henkisen uupumuksen tilana, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta vaativille tilanteille. Teoria erottaa henkilökohtaisen uupumuksen (yleinen uupumus), työhön liittyvän uupumuksen (työstä johtuva) ja asiakkaisiin liittyvän uupumuksen (asiakasvuorovaikutuksesta johtuva).
- Lähde:
- Kristensen, T. S., Borritz, M., Villadsen, E., & Christensen, K. B. (2005). The Copenhagen Burnout Inventory: A new tool for the assessment of burnout. Work & Stress, 19(3), 192-207.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 22 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Freudenberger kuvasi työuupumusta ilmaisklinikoiden henkilökunnalla vuonna 1974, ja Maslach kehitti siitä mitattavan konstruktin julkaisemalla Maslach Burnout Inventoryn yhdessä Jacksonin kanssa vuonna 1981. Alkuperäinen mittari rakennettiin ihmissuhdetyöhön, ja myöhemmät yleis- ja opiskelijaversiot laajensivat sen käyttöaluetta. Copenhagen Burnout Inventory ja Oldenburgin inventaario tarjosivat vaihtoehtoisia rakenteita. Maailman terveysjärjestö sisällytti työuupumuksen ICD-11:een vuonna 2019 työhön liittyvänä ilmiönä, jota ei nimenomaisesti luokitella sairaudeksi. Tämä erottelu raportoidaan usein virheellisesti niin, että työuupumus olisi tunnustettu sairaudeksi.
Konstruktit
Henkilökohtainen uupumus
Physical and psychological fatigue and exhaustion experienced by the person, independent of work or client contexts (Kristensen et al., 2005).
Työhön liittyvä uupumus
Physical and psychological fatigue and exhaustion perceived as attributed to one's work (Kristensen et al., 2005).
Asiakastyöhön liittyvä työuupumus
Physical and psychological fatigue and exhaustion perceived as attributed to working with clients, patients, or other people served (Kristensen et al., 2005).
Mittarit
- NOESIS työuupumusasteikkoNOESIS2026
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Työuupumuksen mittaaminen on vakiokäytäntö työterveyden seurannassa, erityisesti terveydenhuollossa, opetusalalla ja sosiaalipalveluissa, joissa se ennustaa lähtöaikeita, poissaoloja ja kliinisissä ympäristöissä potilasturvallisuuden indikaattoreita. Koska työuupumuksen määritellään syntyvän työolosuhteista, näyttö tukee organisaatiotason interventioita (työmäärä, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen, yhteisö, oikeudenmukaisuus ja arvot) yksilöllisen resilienssikoulutuksen sijaan, jonka vaikutukset ovat pienempiä ja lyhytkestoisempia. Yksilökäytössä se on parasta tulkita palautteeksi työtilanteesta eikä henkilöstä.
Miten sitä mitataan
Mitataan itsearviointiin perustuvilla useusarvioilla kolmella ala-asteikolla, jotka raportoidaan erikseen; validoitua diagnostista katkaisurajaa ei ole, joten pistemääriä tulkitaan ammatillisia viiteryhmiä vasten.
Kritiikki ja rajoitukset
Päällekkäisyys masennuksen kanssa on keskeinen ratkaisematon ongelma: erityisesti uupumusasteinen väsymys korreloi masennusoireisiin niin voimakkaasti, että jotkut tutkijat, erityisesti Bianchi kollegoineen, väittävät, ettei työuupumusta voi lainkaan erottaa masennuksesta. Tapauksen määrittelylle ei ole yksimielistä katkaisurajaa, joten kirjallisuuden esiintyvyysarviot vaihtelevat rajusti mielivaltaisesti valitun rajan mukaan. Kolmella ulottuvuudella on varsin erilaiset korrelaatit, ja heikentyneen aikaansaamisen ulottuvuus käyttäytyy usein erillisenä konstruktina. Kilpailevat mittarit määrittelevät oireyhtymän eri tavoin, mikä tekee tutkimusten välisestä vertailusta epäluotettavaa.
Keskeiset julkaisut
- Maslach, C. & Jackson, S. E.. (1981). The measurement of experienced burnout. 10.1002/job.4030020205
- Maslach, C., Schaufeli, W. B. & Leiter, M. P.. (2001). Job burnout. 10.1146/annurev.psych.52.1.397
- Bianchi, R., Schonfeld, I. S. & Laurent, E.. (2015). Burnout-depression overlap: A review. 10.1016/j.cpr.2015.01.004