Koetun stressin teoria
Cohen, S., Kamarck, T. & Mermelstein, R. · 1983
Tunnetaan myös nimellä: PSS Model · Cohen Stress
Koetun stressin teorian mukaan stressi ei ole tapahtumien ominaisuus vaan vaatimusten ja arvioidun selviytymiskyvyn välisen suhteen ominaisuus. Terveysvaikutusten kannalta ratkaisevaa on se, missä määrin ihminen kokee elämänsä ennustamattomaksi, hallitsemattomaksi ja ylikuormittuneeksi, eikä se, kuinka monta stressaavaa tapahtumaa objektiivinen tarkistuslista kirjaa. Siksi kaksi samoissa olosuhteissa olevaa ihmistä voi erota stressireaktioltaan valtavasti, ja siksi koetun stressin mittarit ennustavat terveysvaikutuksia yleensä paremmin kuin elämäntapahtumaluettelot.
Teoria, jonka mukaan stressiä eivät määrää objektiiviset tapahtumat vaan se, missä määrin ihminen arvioi tilanteet ennakoimattomiksi, hallitsemattomiksi ja ylikuormittaviksi. Koettu stressi heijastaa vaatimusten ja selviytymisvoimavarojen välistä kuilua, ja siitä erottuu kaksi tekijää: koettu avuttomuus ja koettu minäpystyvyys.
- Lähde:
- Cohen, S., Kamarck, T., & Mermelstein, R. (1983). A global measure of perceived stress. Journal of Health and Social Behavior, 24(4), 385-396.
- DOI:
- 10.2307/2136404
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Vahva näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 15 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Arviointiperiaate on peräisin Lazaruksen ja Folkmanin transaktionaalisesta mallista, joka kehitettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastavoimaksi tuolloin hallitsevalle Holmesin ja Rahen elämäntapahtumaperinteelle, joka antoi tapahtumille kiinteät stressipainot riippumatta siitä, kuka ne koki. Cohen, Kamarck ja Mermelstein operationalisoivat arviointiperiaatteen vuonna 1983 Perceived Stress Scale -asteikolla, joka kysyy ennustamattomuuden, hallitsemattomuuden ja ylikuormituksen tunteista viimeisen kuukauden aikana. PSS:stä tuli yksi terveyspsykologian käytetyimmistä mittareista, ja sen 10 osion ja 4 osion versiot ovat laajassa käytössä.
Konstruktit
Koettu avuttomuus
The degree to which life situations are appraised as unpredictable, uncontrollable, and overloading — the core stressor component of perceived stress (Cohen et al., 1983).
Koettu minäpystyvyys
The degree to which one feels able to handle problems, control important things, and manage irritations — the coping resource component of perceived stress (Cohen et al., 1983).
Mittarit
- NOESIS koetun stressin asteikkoNOESIS2026
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Koettu stressi ennustaa alttiutta infektiotaudeille kontrolloiduissa virusaltistustutkimuksissa, haavojen paranemista, sydän- ja verisuonitautien lopputulemia sekä masennuksen puhkeamista, ja se on vakiintunut kovariaatti ja tulosmuuttuja käyttäytymislääketieteessä. Sitä käytetään stressinhallinta- ja tietoisen läsnäolon interventioiden arviointiin. Yksilön itsetuntemuksen kannalta sen yhden kuukauden aikaikkuna tekee siitä tilamittarin: korkea pistemäärä kuvaa nykyistä ajanjaksoa eikä pysyvää henkilökohtaista ominaisuutta, mikä on tärkeä kehystysero piirremittareihin verrattuna.
Miten sitä mitataan
Mitataan lyhyellä Likert-tyyppisellä itsearviointiasteikolla (PSS-10), joka koskee viimeistä kuukautta ja tuottaa yhden summapistemäärän, jossa myönteiset osiot pisteytetään käänteisesti; tulkitaan demografisia normeja vasten eikä kliinistä katkaisurajaa vasten.
Kritiikki ja rajoitukset
Koettu stressi korreloi voimakkaasti neuroottisuuden ja masennusoireiden kanssa, niin voimakkaasti, että kriitikot kyseenalaistavat, mittaako se arviointia vai negatiivista affektiivisuutta ja onko sen kyky ennustaa masennusta osittain kriteerikontaminaatiota. Asteikon kahden faktorin rakenne (myönteisesti ja kielteisesti muotoillut osiot) on hyvin dokumentoitu menetelmäartefakti eikä sisällöllinen ero. Yhden kuukauden aikaikkuna myös jätetään käytännössä usein huomiotta, ja pistemääriä raportoidaan kuin ne olisivat piirteitä. Erityisesti käänteisesti muotoiltujen osioiden kulttuurienvälinen vastaavuus on puutteellinen.
Keskeiset julkaisut
- Cohen, S., Kamarck, T. & Mermelstein, R.. (1983). A global measure of perceived stress. 10.2307/2136404
- Lazarus, R. S. & Folkman, S.. (1984). Stress, Appraisal, and Coping.
- Cohen, S., Tyrrell, D. A. & Smith, A. P.. (1991). Psychological stress and susceptibility to the common cold. 10.1056/NEJM199108293250903