noesisnoesis
OrganisaatioVahva näyttö

Työasenteet

Judge, T. A., Weiss, H. M., Kammeyer-Mueller, J. D. & Hulin, C. L. · 2017

Tunnetaan myös nimellä: Job Satisfaction

Työasenteita koskeva tutkimusperinne pitää työtyytyväisyyttä kokonaisvaltaisena arvioivana arviona omasta työstä, todellisena asenteena, jossa on kognitiivisia ja affektiivisia osatekijöitä, eikä erillisten osa-alueiden tyytyväisyyksien summana. Kokonaisvaltainen ja osa-aluekohtainen lähestymistapa vastaavat eri kysymyksiin: osa-aluemittarit kertovat työnantajalle, mitä työn puolia kannattaa muuttaa, kun taas kokonaismittarit ennustavat lopputuloksia, kuten vaihtuvuutta ja suoriutumista, paremmin kuin mikään osa-alueiden summa. Siihen liittyvä organisaatioon sitoutumisen asenne on erotettavissa tyytyväisyydestä ja ennustaa työssä pysymistä osittain eri reittiä.

Kehys, joka käsittelee työtyytyväisyyttä kokonaisvaltaisena arvioivana arvostelmana omasta työstä, eli miellyttävänä tunnetilana, joka syntyy oman työn arvioinnista. Se eroaa osa-alueiden tyytyväisyydestä (palkka, esimiestyö, työtoverit) ja työssä koetusta mielialasta. MOAQ-JSS:n kaltaiset kokonaismittarit tavoittavat kokonaisarvion suoraan sen sijaan, että laskisivat osa-alueet yhteen.

Lähde:
Locke, E. A. (1976). The nature and causes of job satisfaction. In M. D. Dunnette (Ed.), Handbook of industrial and organizational psychology (pp. 1297-1349). Chicago: Rand McNally.
Mittaa se

Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi

Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.

Näyttö yhdellä silmäyksellä

Empiirinen tuki
Vahva näyttö
Replikointi
Hyvin toistettu
Kulttuurienvälinen
Pääosin universaali
Meta-analyysit
30 indeksoitua
TutkimusalueetOrganisaatiopsykologiaHenkilöstöjohtaminenTyöterveysTyömarkkinasuhteet

Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.

Historiallinen konteksti

Työtyytyväisyyden mittaaminen alkoi Hoppockista vuonna 1935 ja kehittyi vuosisadan puolivälin osapiirremittareiden myötä: Job Descriptive Index vuonna 1969 ja Minnesota Satisfaction Questionnaire vuonna 1967 hallitsivat alaa vuosikymmeniä. Briefin ja Weissin affektiivisten tapahtumien teoria 1990- ja 2000-luvuilla haastoi puhtaasti kognitiivisen tulkinnan osoittamalla, että yksittäiset työpaikan tapahtumat tuottavat mielialatiloja, jotka muovaavat asenteita ajan mittaan. Judgen ja kollegoiden vuoden 2017 satavuotiskatsaus kokosi sadan vuoden näytön ja ratkaisi useita pitkäaikaisia kiistoja, mukaan lukien vaatimattoman mutta todellisen tyytyväisyyden ja suoriutumisen välisen yhteyden.

Konstruktit

Yleinen työtyytyväisyys

The global evaluative judgment of one's job as a whole — a pleasurable emotional state resulting from the appraisal of one's work (Locke, 1976) — measured directly rather than by summing facet satisfactions such as pay, supervision, or colleagues. As operationalized by the MOAQ-JSS (Cammann et al., 1983), it captures the overall verdict the job's pieces add up to; it moves more slowly than mood and is distinct from momentary affective states at work.

Mittarit

  • Michigan Organizational Assessment Questionnaire: työtyytyväisyyden ala-asteikko(MOAQ-JSS)Cammann, Fichman, Jenkins & Klesh1983

Tähän teoriaan perustuvat testit

Käytännön sovellukset

Työtyytyväisyys ja sitoutuminen ovat henkilöstökyselyjen keskeiset tulosmuuttujat ja vakiintuneet kriteerit, joiden avulla organisaatioiden interventioita arvioidaan. Tyytyväisyys ennustaa vaihtuvuutta, poissaoloja, organisaatiokansalaisuuskäyttäytymistä ja yksikkötasolla asiakastyytyväisyyttä ja kannattavuutta. Judgen ja kollegoiden meta-analyysi vahvisti tyytyväisyyden ja suoriutumisen välisen korrelaation olevan noin ,30, mikä kumosi pitkään toistetun väitteen, etteivät tyytyväiset työntekijät ole yhtään tuottavampia, mutta kumosi samalla myös väitteen vahvemman, johtamiskäytäntöihin liittyvän version.

Miten sitä mitataan

Mitataan kokonaisvaltaisilla itsearviointiin perustuvilla arvioivilla osioilla ja erikseen osapiirreasteikoilla; kokonaispistemäärät ennustavat käyttäytymiseen liittyviä tuloksia paremmin, kun taas osapiirteiden pistemäärät osoittavat, mitä muuttaa.

Kritiikki ja rajoitukset

Yhden osion ja lyhyet yleismittarit ovat käteviä, mutta ne hukkaavat tietoa, ja ohimenevä mieliala sekä kysymysten konteksti vaikuttavat niihin voimakkaasti. Tyytyväisyydessä on huomattava taipumuksellinen osa: kaksostutkimukset osoittavat merkittävää periytyvyyttä, ja tyytyväisyys pysyy vakaana työpaikan vaihtuessa, mikä rajoittaa sitä, kuinka paljon mikään organisaation interventio voi sitä muuttaa. Yhteinen menetelmävarianssi paisuttaa sen korrelaatioita muiden itsearvioitujen lopputulosten kanssa. Kriittisen teorian näkökulmasta on myös esitetty, että tyytyväisyyskyselyt mittaavat sopeutumista olosuhteisiin, koska ihmiset laskevat odotuksiaan rajoitteiden alaisina ja ilmoittavat olevansa tyytyväisiä objektiivisesti huonoon työhön.

Keskeiset julkaisut

  • Judge, T. A., Weiss, H. M., Kammeyer-Mueller, J. D. & Hulin, C. L.. (2017). Job attitudes, job satisfaction, and job affect: A century of continuity and of change. 10.1037/apl0000181
  • Judge, T. A., Thoresen, C. J., Bono, J. E. & Patton, G. K.. (2001). The job satisfaction-job performance relationship: A qualitative and quantitative review. 10.1037/0033-2909.127.3.376
  • Weiss, H. M. & Cropanzano, R.. (1996). Affective events theory: A theoretical discussion of the structure, causes and consequences of affective experiences at work.

Aiheeseen liittyvät teoriat

Työasenteet: määritelmä, näyttö ja miten sitä mitataan | NOESIS