Kukoistuksen PERMA-malli
Seligman, M. E. P. · 2011
Tunnetaan myös nimellä: Flourishing · PERMA Well-Being
PERMA määrittelee hyvinvoinnin viiden mitattavan peruspilarin kautta yksittäisen indeksin sijaan: positiiviset tunteet (Positive emotion), uppoutuminen (Engagement, toimintaan imeytyminen, flow'n kaltainen), ihmissuhteet (Relationships), merkityksellisyys (Meaning) ja aikaansaaminen (Accomplishment). Seligmanin perustelu monikkorakenteelle on, että hyvinvointi on konstrukti eikä asia, ja että kutakin osatekijää tavoitellaan sen itsensä vuoksi, se voidaan määritellä muista riippumatta ja se voi esiintyä ilman muita. Tämä on tietoinen irtiotto onnellisuuskeskeisistä malleista: ihmisellä voi olla korkea pistemäärä merkityksellisyydessä ja aikaansaamisessa mutta matala positiivisissa tunteissa, ja teoria pitää tätä todellisena profiilina eikä ristiriitana.
Positiivisen psykologian viitekehys, joka määrittelee hyvinvoinnin viiden mitattavan pilarin kautta: positiiviset tunteet (hedoninen), uppoutuminen (flow), ihmissuhteet (sosiaalinen yhteys), merkityksellisyys (tarkoitus) ja aikaansaaminen (osaaminen). Kutakin pilaria tavoitellaan sen itsensä vuoksi, ja kukin on mitattavissa toisista riippumatta.
- Lähde:
- Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Well-Being. New York: Free Press.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Osittain toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 5 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Seligmanin vuoden 2002 teos Authentic Happiness esitti kolme tietä hyvinvointiin: mielihyvän, uppoutumisen ja merkityksen. Vuonna 2011 ilmestynyt Flourish uudisti selitystä lisäämällä ihmissuhteet ja aikaansaamisen sekä, mikä tärkeämpää, muuttamalla positiivisen psykologian tavoitteen elämään tyytyväisyydestä kukoistamiseen. Butler ja Kern julkaisivat PERMA-Profilerin vuonna 2016, mikä antoi mallille sen vakiintuneen mittarin. Viitekehys levisi nopeasti koulutukseen, työhyvinvointiohjelmiin ja kansallisiin hyvinvointikehyksiin selvästi nopeammin kuin sen validointikirjallisuus kehittyi.
Konstruktit
Myönteiset tunteet
The hedonic pillar of well-being — the frequency of pleasant emotional states such as joy, contentment, and serenity (Seligman, 2011).
Sitoutuminen
The flow pillar — being fully absorbed, interested, and engaged in activities and life (Seligman, 2011).
Ihmissuhteet
The social connection pillar — feeling supported, loved, and satisfied with one's personal relationships (Seligman, 2011).
Merkityksellisyys
The purpose pillar — perceiving one's life as purposeful, valuable, and directed toward something greater than oneself (Seligman, 2011).
Saavuttaminen
The mastery pillar — making progress toward goals, achieving objectives, and feeling competent in handling responsibilities (Seligman, 2011).
Mittarit
- NOESIS kukoistuksen asteikkoNOESIS2026
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
PERMAa käytetään laajasti työpaikkojen ja koulujen hyvinvointiohjelmien jäsentävänä viitekehyksenä, koska sen viisi osatekijää kääntyvät suoraan toisistaan erotettaviksi interventiokohteiksi toisin kuin yksittäinen onnellisuuspistemäärä. Profiloijaa käytetään yksilöllisen palautteen antamiseen ja ohjelmien vaikutusten seuraamiseen viidellä osa-alueella. Valmennuksessa ja itsetuntemuksessa sen käytännön arvo on diagnostinen: se tunnistaa, mikä pilari on matala, mikä on paljon toimintaan ohjaavampi löydös kuin yleinen hyvinvointiluku.
Miten sitä mitataan
Mitataan itsearviointiasteikolla (PERMA-Profiler: 15 ydinosiota sekä täyte- ja terveysosioita), ja tulokset raportoidaan viitenä osa-alueen pistemääränä yhden kokonaispistemäärän sijaan.
Kritiikki ja rajoitukset
Vahvin empiirinen kritiikki on, että viisi tekijää eivät käytännössä ole erotettavissa: Goodman ja kollegat havaitsivat, että PERMA-pistemäärät ja tavanomaiset subjektiivisen hyvinvoinnin pistemäärät korreloivat lähes täydellisesti, ja useat faktorianalyysit eivät tuota viittä erillistä tekijää, mikä viittaa yhteen yleiseen hyvinvointitekijään, jolla on toisiinsa korreloivia indikaattoreita. Juuri näiden viiden osatekijän valinta on teoreettisesti perusteltu eikä empiirisesti johdettu, ja kriitikot kysyvät, miksi terveys, autonomia tai taloudellinen turvallisuus on jätetty pois. Malliin kohdistuu myös positiivisen psykologian laajempi kritiikki hyvinvoinnin yksilöllistämisestä sekä aineellisten ja sosiaalisten olosuhteiden vähättelystä.
Keskeiset julkaisut
- Seligman, M. E. P.. (2011). Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being.
- Butler, J. & Kern, M. L.. (2016). The PERMA-Profiler: A brief multidimensional measure of flourishing. 10.5502/ijw.v6i3.526
- Goodman, F. R., Disabato, D. J., Kashdan, T. B. & Kauffman, S. B.. (2018). Measuring well-being: A comparison of subjective well-being and PERMA. 10.1080/17439760.2017.1388434