noesisnoesis
KliininenVahva näyttö

Vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö

Saunders, J. B., Aasland, O. G., Babor, T. F., de la Fuente, J. R. & Grant, M. · 1993

Tunnetaan myös nimellä: Hazardous drinking · Harmful drinking · AUDIT framework

Tämä viitekehys korvaa kaksijakoisen kysymyksen siitä, onko joku alkoholiriippuvainen, porrastetulla riskijatkumolla, joka ulottuu vähäriskisestä juomisesta riskikäytön (haitan riskiä lisäävä kulutustapa) ja haitallisen käytön (jo haittaa aiheuttava kulutustapa) kautta todennäköiseen riippuvuuteen. Kliininen hyöty on siinä, että suurin väestötason haittoja aiheuttava ryhmä ei ole riippuvainen vähemmistö vaan paljon suurempi riskijuojien enemmistö, joka jää näkymättömiin riippuvuuteen keskittyvässä seulonnassa ja hyötyy hyvin mini-interventiosta. Arviointi kattaa siksi kulutuksen, riippuvuusoireet ja alkoholiin liittyvät ongelmat kolmena erillisenä alueena.

Kehys, joka jäsentää juomisen asteittaiseksi riskijatkumoksi eikä kyllä tai ei -diagnoosiksi. Se perustuu Maailman terveysjärjestön ICD-10-käsitteistöön, jossa riskikäyttö on käyttötapa, joka lisää haittojen riskiä ennen kuin haittaa on syntynyt, ja haitallinen käyttö on käyttötapa, joka on jo vahingoittanut fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Riippuvuus on näiden molempien tuolla puolen ja oma luokkansa. Erottelun tarkoitus on ajoitus: se rakennettiin löytämään ihmiset varhain, yleisessä terveydenhuollossa, kun käyttötapaa on vielä helppo muuttaa, ja siksi mittaus kysyy tavallisesta juomiskäyttäytymisestä eikä sairauden oireista. Kolmea asiaa tulkitaan yhdessä eikä mitään niistä yksinään: kuinka paljon ja kuinka usein ihminen juo, onko juominen alkanut ohjata itse itseään ja onko siitä alkanut koitua kustannuksia. Tulos tällä jatkumolla on seulontasignaali käyttäytymisen mallista tietyn ajanjakson aikana, ei väite ihmisestä eikä diagnoosi.

Lähde:
Saunders, J. B., Aasland, O. G., Babor, T. F., de la Fuente, J. R., & Grant, M. (1993). Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO Collaborative Project on Early Detection of Persons with Harmful Alcohol Consumption II. Addiction, 88(6), 791-804. Babor, T. F., Higgins-Biddle, J. C., Saunders, J. B., & Monteiro, M. G. (2001). AUDIT: Guidelines for Use in Primary Care (2nd ed.). Geneva: World Health Organization. WHO/MSD/MSB/01.6a.
Mittaa se

Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi

Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.

Näyttö yhdellä silmäyksellä

Empiirinen tuki
Vahva näyttö
Replikointi
Hyvin toistettu
Kulttuurienvälinen
Pääosin universaali
Meta-analyysit
16 indeksoitua
TutkimusalueetRiippuvuustutkimusPerusterveydenhuoltoKansanterveysPsykiatrinen epidemiologia

Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.

Historiallinen konteksti

Maailman terveysjärjestö tilasi Alcohol Use Disorders Identification Test -testin 1980-luvun alussa kansainvälisesti päteväksi seulaksi; se kehitettiin ja validoitiin kuudessa maassa (Norja, Australia, Kenia, Bulgaria, Meksiko ja Yhdysvallat), mikä on harvinaista psykiatristen mittarien joukossa ja selittää sen toimivuuden eri kulttuureissa. Saunders kollegoineen julkaisi validoinnin vuonna 1993. Lyhyempi, vain kulutusta koskevat osiot sisältävä AUDIT-C seurasi vuonna 1998. Mittari on keskeinen osa WHO:n seulonta- ja mini-interventiostrategiaa, jonka tukena on runsaasti kokeellista näyttöä.

Konstruktit

Alkoholinkäytön riski

The risk carried by a person's current pattern of drinking, read across three things at once: how much and how often they drink, whether the drinking has begun to run itself (not stopping once started, needing a morning drink, blackouts), and whether it has already cost something (guilt, failed obligations, injury, other people saying so). It is graded rather than binary, and it is deliberately about a pattern over a period rather than about a person: the same reading can describe a stretch of months that ends. Because the questions are transparent, the measurement is easy to understate on purpose, which limits what a low reading can prove and leaves a high one hard to explain away.

Mittarit

  • Alkoholinkäytön häiriöiden tunnistustesti(AUDIT)Saunders, J. B., Aasland, O. G., Babor, T. F., de la Fuente, J. R., & Grant, M. (development, 1993); Babor, T. F., Higgins-Biddle, J. C., Saunders, J. B., & Monteiro, M. G. (manual, 2001); World Health Organization2001

Tähän teoriaan perustuvat testit

Käytännön sovellukset

AUDIT-testiä käytetään perusterveydenhuollossa, päivystyksissä ja työterveyshuollossa riskijuomisen tunnistamiseen riittävän varhain, jotta mini-interventio tehoaa, sekä väestökyselyissä riskien jakautumisen arvioimiseen. Sen neljä julkaistua riskivyöhykettä vastaavat porrastettuja toimenpiteitä: neuvonta, lyhyt ohjaus, lyhyt neuvonta seurannan kera tai lähete diagnostiseen arvioon. Yksilötasolla tulkittuna se sijoittaa juomistavan riskijatkumolle; se ei diagnosoi alkoholinkäyttöhäiriötä, mikä edellyttää kliinistä arviointia.

Miten sitä mitataan

Kymmenen itsearviointiosiota kulutuksen, riippuvuuden ja haittojen osa-alueilta; pisteet lasketaan yhteen (0-40) ja niitä verrataan neljään julkaistuun riskivyöhykkeeseen. Kyse on vain seulonnasta, eikä tuloksesta tehdä diagnostisia päätelmiä.

Kritiikki ja rajoitukset

Kaikki alkoholiseulonta perustuu itse raportoituun kulutukseen, jota aliraportoidaan järjestelmällisesti, ja aliraportointi lisääntyy juuri siellä, missä panokset ovat suurimmat: työ-, liikenne- ja huoltajuustilanteissa. Tavanomainen katkaisuraja 8 toimii eri tavoin sukupuolen mukaan, ja näyttö tukee naisille matalampaa rajaa, sekä iän mukaan; yksi yleinen raja uhraa tarkkuuden yksinkertaisuuden hyväksi. Juomistavat ja annosmääritelmät vaihtelevat maiden välillä niin paljon, että kulutusosiot eivät ole kansainvälisesti täysin vertailukelpoisia. AUDIT-C mittaa vain kulutusta, joten se ohittaa kokonaan haittojen ja riippuvuuden indikaattorit.

Keskeiset julkaisut

  • Saunders, J. B., Aasland, O. G., Babor, T. F., de la Fuente, J. R. & Grant, M.. (1993). Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption, II. 10.1111/j.1360-0443.1993.tb02093.x
  • Babor, T. F., Higgins-Biddle, J. C., Saunders, J. B. & Monteiro, M. G.. (2001). AUDIT: The Alcohol Use Disorders Identification Test, Guidelines for Use in Primary Care, 2nd edition.
  • Bush, K., Kivlahan, D. R., McDonell, M. B., Fihn, S. D. & Bradley, K. A.. (1998). The AUDIT alcohol consumption questions (AUDIT-C): An effective brief screening test for problem drinking. 10.1001/archinte.158.16.1789

Aiheeseen liittyvät teoriat

Vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö: määritelmä, näyttö ja miten sitä mitataan | NOESIS