Tietoisen läsnäolon viiden osa-alueen malli
Baer, R. A., Smith, G. T., Hopkins, J., Krietemeyer, J. & Toney, L. · 2006
Tunnetaan myös nimellä: FFMQ Model
Viiden osapiirteen malli määrittelee tietoisen läsnäolon monikomponenttiseksi taipumukseksi eikä yksittäiseksi ominaisuudeksi: havainnointi (sisäisen ja ulkoisen kokemuksen huomaaminen), kuvaaminen (kokemuksen nimeäminen sanoin), tietoinen toiminta (huomion suuntaaminen meneillään olevaan toimintaan automaattisen toiminnan sijaan), sisäisen kokemuksen arvostelemattomuus ja reagoimattomuus sisäiseen kokemukseen. Viisi osapiirrettä nousivat empiirisesti esiin kaikkien tuolloin käytössä olleiden tietoisen läsnäolon kyselylomakkeiden tekijäanalyysistä, mikä on mallin tärkein peruste auktoriteetilleen: se on mittauskirjallisuuden synteesi eikä yksi kilpaileva määritelmä lisää.
Malli, joka määrittelee tietoisen läsnäolon moniulotteiseksi konstruktiksi, johon kuuluvat havainnointi (sisäisten ja ulkoisten ärsykkeiden huomaaminen), kuvaaminen (kokemusten nimeäminen sanoin), tietoinen toiminta (huomion suuntaaminen meneillään olevaan toimintaan), arvostelemattomuus (kokemusten hyväksyminen arvioimatta) ja reagoimattomuus (ajatusten ja tunteiden salliminen tulla ja mennä niihin reagoimatta).
- Lähde:
- Baer, R. A., Smith, G. T., Hopkins, J., Krietemeyer, J., & Toney, L. (2006). Using self-report assessment methods to explore facets of mindfulness. Assessment, 13(1), 27-45.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 13 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Tietoinen läsnäolo tuli kliiniseen psykologiaan Kabat-Zinnin tietoiseen läsnäoloon perustuvan stressinhallinnan (Mindfulness-Based Stress Reduction) myötä vuonna 1979 sekä Segalin, Williamsin ja Teasdalen tietoiseen läsnäoloon perustuvan kognitiivisen terapian (Mindfulness-Based Cognitive Therapy) myötä vuonna 2002, mutta mittauskirjallisuus pirstoutui nopeasti, ja ainakin viisi mittaria operationalisoi konstruktin kukin eri tavalla. Baer kollegoineen teetti ne kaikki samalla otoksella vuonna 2006 ja faktorianalysoi yhdistetyn osiojoukon, jolloin syntyi Five Facet Mindfulness Questionnaire. Myöhemmin seurasivat 15 ja 24 osion lyhytversiot, jotka ovat nykyään tutkimuksen vakiomittareita.
Konstruktit
Havainnointi
Noticing and attending to internal and external experiences such as sensations, cognitions, emotions, sights, sounds, and smells (Baer et al., 2006).
Kuvaaminen
Labeling internal experiences with words — the ability to articulate feelings, thoughts, and sensations verbally (Baer et al., 2006).
Tietoinen toiminta
Attending to one's current activities rather than operating on autopilot or behaving mechanically (Baer et al., 2006).
Sisäisten kokemusten arvostelemattomuus
Taking a non-evaluative stance toward one's thoughts and feelings — not labeling them as good or bad (Baer et al., 2006).
Sisäisiin kokemuksiin reagoimattomuus
Allowing thoughts and feelings to come and go without getting caught up in or carried away by them (Baer et al., 2006).
Mittarit
- NOESIS tietoisen läsnäolon asteikkoNOESIS2026
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
FFMQ on tietoiseen läsnäoloon perustuvien interventiotutkimusten vakiintunut tulosmittari, ja sillä testataan, mitkä osapiirteet välittävät kliinistä muutosta. Näyttö viittaa yleensä siihen, että masennuksen ja ahdistuneisuuden tuloksissa vaikuttavia tekijöitä ovat arvostelemattomuus ja tietoinen toiminta, eikä havainnointi. Itsetuntemuksen kannalta osapiirrejako on poikkeuksellisen käyttökelpoinen, koska se erottaa sen, mitä tapahtuu, huomaamisen sen nimeämisen kyvystä, ja molemmat kyvystä antaa sen mennä ohi reagoimatta.
Miten sitä mitataan
Mitataan Likert-tyyppisellä itsearviointikyselylomakkeella (FFMQ: 39 osiota tai 15 tai 24 osion lyhytversiot), joka tuottaa viisi osapiirteen pistemäärää; kokonaispistemäärä on kiistanalainen, ja osapiirretason tulkintaa suositaan.
Kritiikki ja rajoitukset
Havainnoinnin osapiirre on mallin pysyvä poikkeama: henkilöillä, joilla ei ole meditaatiokokemusta, se korreloi positiivisesti psyykkiseen kuormittuneisuuteen, mutta meditoijilla suunta kääntyy, joten kokonaispistemäärä ei ole vertailukelpoinen näiden ryhmien välillä, ja se lasketaan usein ilman tätä osapiirrettä. Tietoisen läsnäolon itsearvioinnissa on rakenteellinen ongelma: ne, jotka ovat vähiten tietoisia omasta tarkkaamattomuudestaan, pystyvät huonoiten raportoimaan siitä tarkasti, ja korrelaatiot käyttäytymiseen perustuviin tarkkaavaisuuden mittareihin ovat heikkoja. Konstrukti on myös päällekkäinen käänteisen neuroottisuuden kanssa, ja kontemplatiivisten perinteiden kriitikot väittävät, että operationalisointi riisuu tietoiselta läsnäololta sen eettisen ja tarkoituksellisen kontekstin.
Keskeiset julkaisut
- Baer, R. A., Smith, G. T., Hopkins, J., Krietemeyer, J. & Toney, L.. (2006). Using self-report assessment methods to explore facets of mindfulness. 10.1177/1073191105283504
- Baer, R. A., Smith, G. T., Lykins, E., Button, D., Krietemeyer, J., Sauer, S., Walsh, E., Duggan, D. & Williams, J. M. G.. (2008). Construct validity of the Five Facet Mindfulness Questionnaire in meditating and nonmeditating samples. 10.1177/1073191107313003
- Khoury, B., Lecomte, T., Fortin, G., Masse, M., Therien, P., Bouchard, V., Chapleau, M. A., Paquin, K. & Hofmann, S. G.. (2013). Mindfulness-based therapy: A comprehensive meta-analysis. 10.1016/j.cpr.2013.05.005