Myötätunto itseä kohtaan -teoria
Neff, K. D. · 2003
Tunnetaan myös nimellä: Self-Compassion (Neff)
Myötätunto itseä kohtaan määritellään terveeksi suhtautumiseksi itseen epäonnistumisen tai kärsimyksen hetkinä, ja se koostuu kolmesta kaksinapaisesta osasta: ystävällisyys itseä kohtaan vastaan itsensä tuomitseminen, yhteinen ihmisyys vastaan eristäytyneisyys sekä tietoinen läsnäolo vastaan liiallinen samaistuminen. Sen teoreettinen vahvuus on, että se tuottaa korkeaan itsetuntoon yleensä liitetyt hyödyt, kuten palautumisen epäonnistumisen jälkeen ja tunne-elämän tasapainon, ilman itsetunnon haittoja, koska se ei edellytä edullista sosiaalista vertailua tai ehdollista onnistumista. Se ei nimenomaisesti ole itsesääliä, itsensä hemmottelua eikä vaatimustason laskemista.
Teoria, joka määrittelee itsemyötätunnon terveeksi suhtautumiseksi itseen. Se koostuu kolmesta kaksinapaisesta osatekijästä: itseystävällisyys vs. itsekritiikki, yhteinen inhimillisyys vs. eristyneisyys sekä tietoinen läsnäolo vs. ylisamastuminen. Se eroaa itsetunnosta siinä, ettei se edellytä myönteistä itsearviota.
- Lähde:
- Neff, K. D. (2003). The development and validation of a scale to measure self-compassion. Self and Identity, 2(3), 223-250.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Osittain toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 14 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Neff esitteli konstruktin ja Self-Compassion Scalen vuonna 2003, johti määritelmän buddhalaisista kontemplatiivisista perinteistä ja operationalisoi sen länsimaista psykologiaa varten. Se ilmaantui aikana, jolloin itsetuntoliike oli jatkuvan kritiikin kohteena: Baumeisterin ja kollegoiden vuoden 2003 katsaus oli juuri osoittanut, että korkea itsetunto ennusti paljon vähemmän kuin oli väitetty, ja itsemyötätunto asemoitiin paremmin toimivaksi vaihtoehdoksi. Siihen liittyvä koulutusohjelma Mindful Self-Compassion seurasi vuonna 2013 ja vei konstruktin kliiniseen käytäntöön.
Konstruktit
Itseystävällisyys
Being warm and understanding toward oneself during suffering or failure rather than harshly self-critical (Neff, 2003).
Itsensä tuomitseminen
Being harshly critical and intolerant of one's own shortcomings and inadequacies — the negative pole of self-kindness (Neff, 2003).
Yhteinen ihmisyys
Recognizing that suffering and personal inadequacy are part of the shared human experience, rather than isolating events that happen to oneself alone (Neff, 2003).
Eristäytyminen
Feeling cut off and isolated in one's suffering, as if one's problems are uniquely personal — the negative pole of common humanity (Neff, 2003).
Tietoinen läsnäolo
Holding painful thoughts and feelings in balanced awareness rather than suppressing or exaggerating them — a prerequisite for self-compassion (Neff, 2003).
Ylisamaistuminen
Becoming consumed by and merged with one's negative feelings, losing perspective on the broader context — the negative pole of mindfulness (Neff, 2003).
Mittarit
- NOESIS itsemyötätunnon asteikkoNOESIS2026
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Myötätuntoa itseä kohtaan käytetään sekä tavoitteena että mekanismina kolmannen aallon kliinisissä interventioissa, ja meta-analyyttinen näyttö osoittaa masennuksen, ahdistuneisuuden ja stressin vähenevän myötätuntokeskeisen harjoittelun jälkeen. Syömishäiriöihin ja kehonkuvaan liittyvässä työssä sitä käytetään itsekritiikin vastapainona. Suoritusalueilla sen avulla puututaan uskomukseen, että itsekritiikki edistää kehittymistä, mitä näyttö ei tue. Se soveltuu hyvin itsetuntemukseen, koska sen kolme osaa osoittavat, mikä osa epäonnistumiseen reagoimisesta aiheuttaa vahinkoa.
Miten sitä mitataan
Mitataan Likert-tyyppisellä itsearviointiasteikolla (26 osion pitkä versio tai 12 osion lyhytversio), joka tuottaa kuusi ala-asteikkoa; faktorirakennetta koskevan kiistan vuoksi myönteiset ja kielteiset osat on parasta tulkita sekä erikseen että yhdessä.
Kritiikki ja rajoitukset
Merkittävin kiista koskee rakennetta. Neff laskee itsemyötätunnon kokonaispistemäärän kääntämällä negatiiviset ääripäät, mutta useat riippumattomat tekijäanalyysit osoittavat, että negatiiviset osiot (itsensä tuomitseminen, eristäytyneisyys, ylisamaistuminen) muodostavat erillisen tekijän, joka kantaa suurimman osan korrelaatiosta psykopatologian kanssa. Kriitikot, kuten Muris ja Petrocchi, väittävät, että kokonaispistemäärä on siksi osittain uudelleenpaketoitu itsekriittisyyden mittari ja että sen yhteys vähäisempään masennukseen on lähes tautologinen. Neff on puolustanut bifaktoriratkaisua; erimielisyys on ratkaisematta, ja se on tärkein syy siihen, että konstrukti arvioidaan kohtalaiseksi eikä vahvaksi.
Keskeiset julkaisut
- Neff, K. D.. (2003). The development and validation of a scale to measure self-compassion. 10.1080/15298860309027
- Muris, P. & Petrocchi, N.. (2017). A critique of Neff's Self-Compassion Scale. 10.1002/cpp.2005
- Ferrari, M., Hunt, C., Harrysunker, A., Abbott, M. J., Beath, A. P. & Einstein, D. A.. (2019). The efficacy of self-compassion interventions: A meta-analysis. 10.1007/s12671-019-01134-6