Kognition tarve
Cacioppo, J. T. & Petty, R. E. · 1982
Tunnetaan myös nimellä: NFC · Cognitive Motivation
Kognition tarve on pysyvä yksilöllinen ero taipumuksessa ryhtyä vaivaa vaativaan ajatteluun ja nauttia siitä. Se on motivationaalinen taipumus, ei kyky: korkeat pistemäärät saavat etsivät harkintaa vaativia ongelmia ja kokevat kognitiivisen ponnistelun itsessään palkitsevana, kun taas matalat pistemäärät saavat eivät ole vähemmän kyvykkäitä, vaan nojaavat helpommin heuristiikkoihin, lähteeseen liittyviin vihjeisiin ja muiden johtopäätöksiin. Konstruktin alkuperäinen tarkoitus oli selittää, miksi sama vakuuttava viesti muuttaa joidenkin mielipiteitä argumenttien laadun ja toisten periferisten vihjeiden kautta.
Yksilöllinen ero taipumuksessa ryhtyä vaativaan kognitiiviseen toimintaan ja nauttia siitä. Ihmiset, joilla NFC on korkea, hakeutuvat monimutkaisiin ajattelutehtäviin, uppoutuvat niihin ja nauttivat niistä; ne, joilla NFC on matala, suosivat yksinkertaisempia kognitiivisia tehtäviä ja nojaavat enemmän kognitiivisiin heuristiikkoihin.
- Lähde:
- Cacioppo, J. T., & Petty, R. E. (1982). The need for cognition. Journal of Personality and Social Psychology, 42(1), 116-131.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Vahva näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 9 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Termi on peräisin Cohenilta, Stotlandilta ja Wolfelta vuodelta 1955, mutta moderni konstrukti ja asteikko ovat Cacioppon ja Pettyn vuoden 1982 työtä, joka kehitettiin suostuttelun Elaboration Likelihood -mallin yksilöllisten erojen osaksi. Alkuperäinen 34 osion asteikko lyhennettiin laajasti käytettyyn 18 osion muotoon Cacioppon, Pettyn ja Kaon toimesta vuonna 1984. Konstrukti osoittautui poikkeuksellisen kestäväksi ja levisi suostuttelututkimuksesta kasvatukseen, päätöksentekoon, virheellisen tiedon alttiuteen ja viime aikoina tutkimukseen siitä, miten ihmiset suhtautuvat algoritmien ja tekoälyn tuottamiin suosituksiin.
Konstruktit
Kognition tarve
The tendency to engage in and enjoy effortful cognitive activity — seeking out, engaging in, and enjoying complex thinking tasks (Cacioppo & Petty, 1982).
Mittarit
- IPIP:n kognition tarpeen asteikko(IPIP-NFC)Goldberg, L. R. (IPIP), measuring constructs of Cacioppo, J. T., & Petty, R. E.1999
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Kognition tarve ennustaa tiedonkäsittelyn syvyyttä, vastustuskykyä virheelliselle tiedolle ja alttiutta argumenttien laadulle pintavihjeiden sijaan; havaintoja on sovellettu terveysviestinnässä ja tiedeviestinnässä, joissa saman sisällön on tavoitettava kummankin taipumuksen omaavat. Koulutuksessa se ennustaa sitoutumista avoimiin ja tutkivaan oppimiseen perustuviin tehtäviin. Itsetuntemuksen kannalta se on hyödyllinen juuri siksi, ettei se ole kykymittari: tieto siitä, että välttelee vaivaa vaativaa harkintaa, on toimintaan ohjaavaa tavalla, jolla älykkyyspistemäärä ei ole.
Miten sitä mitataan
Mitataan Likert-tyyppisellä itsearviointiasteikolla (18 osion lyhytversio), joka tuottaa yhden jatkuvan pistemäärän; tulkitaan normatiivisesti ilman katkaisurajaa ja ilman päätelmiä kyvyistä.
Kritiikki ja rajoitukset
Asteikko korreloi huomattavasti kokemuksille avoimuuden ja kielellisen kyvykkyyden kanssa, mikä nostaa esiin pysyvän kysymyksen inkrementaalisesta validiteetista. Koska ajattelua arvostetaan sosiaalisesti, osiot ovat ilmeisen toivottavia ja pistemäärät paisuvat arviointitilanteissa. Kulttuurienvälistä tutkimusta on vähemmän kuin konstruktin yleisyys antaisi olettaa, ja suurin osa validoinnista on tehty länsimaisissa koulutetuissa otoksissa, joissa älyllisellä sitoutumisella on erityinen asema. Jotkut kriitikot väittävät myös, että konstrukti sekoittaa ajattelusta nauttimisen ja koetun ajattelukyvyn, eikä itsearviointimuoto pysty erottamaan näitä toisistaan.
Keskeiset julkaisut
- Cacioppo, J. T. & Petty, R. E.. (1982). The need for cognition. 10.1037/0022-3514.42.1.116
- Cacioppo, J. T., Petty, R. E. & Kao, C. F.. (1984). The efficient assessment of need for cognition. 10.1207/s15327752jpa4803_13
- Cacioppo, J. T., Petty, R. E., Feinstein, J. A. & Jarvis, W. B. G.. (1996). Dispositional differences in cognitive motivation: The life and times of individuals varying in need for cognition. 10.1037/0033-2909.119.2.197