DSM-5:n poikkileikkaava oiremalli
Narrow, W. E.; Clarke, D. E.; Regier, D. A. · 2013
Tunnetaan myös nimellä: DSM-5 Level 1 · DSM-5 Cross-Cutting Symptom Measures
DSM-5:n poikkileikkaava oiremalli tuo psykiatriseen diagnostiikkaan dimensionaalisen, diagnoosirajat ylittävän arviointitavan. Tason 1 mittari on 23 osion itsearviointiseula, joka kattaa 13 oirealuetta (masennus, ahdistuneisuus, viha, mania, somaattiset oireet, itsetuhoiset ajatukset, psykoosi, uni, muisti, toistuva käyttäytyminen, dissosiaatio, persoonallisuuden toimintakyky, päihteiden käyttö), jotka ulottuvat kategoristen diagnoosien yli. Se kehitettiin osana DSM-5:n kenttäkokeita täydentämään perinteistä kategorista diagnostiikkaa dimensionaalisilla vaikeusastearvioilla.
Diagnoosirajat ylittävät oirealueet (masennus, ahdistuneisuus, stressiin liittyvä psyykkinen kuormitus jne.), joita käyttävät DSM-5:n mukaiset seulontamittarit, kuten DASS-21 ja PHQ-9.
- Lähde:
- American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (5th ed.).
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Osittain toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Testaamaton eri kulttuureissa
- Meta-analyysit
- Ei indeksoituja
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Kehitetty DSM-5:n uudistusprosessin aikana (2007-2013) vastauksena vuosikymmenten kritiikkiin siitä, että kategorinen diagnostiikka ei tavoita psykopatologian ulottuvuusluonnetta eikä yleistä samanaikaissairastavuutta. Poikkileikkaavia mittareita kenttätestattiin 11 akateemisessa lääketieteellisessä keskuksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa osana virallisia DSM-5-kenttäkokeita, ja ne edustavat APA:n ensimmäistä järjestelmällistä yritystä integroida ulottuvuuksiin perustuva arviointi diagnostiseen käsikirjaan.
Konstruktit
Masennus
In the DSM-5 cross-cutting symptom framework, depression is assessed as a transdiagnostic symptom dimension that screens for the presence and severity of depressed mood and diminished interest or pleasure across psychiatric disorders, regardless of primary diagnosis (APA, 2013). As a dimensional measure, it captures the frequency of depressive symptoms over a two-week period to supplement categorical diagnosis and inform clinical decision-making about co-occurring symptomatology.
Ahdistuneisuus
In the DSM-5 cross-cutting symptom framework, anxiety is assessed as a transdiagnostic symptom dimension that screens for the presence and severity of worry, nervousness, and anxious apprehension across psychiatric disorders, regardless of primary diagnosis (APA, 2013). It captures the frequency of anxiety-related symptoms to identify clinically relevant anxious distress that may co-occur with any primary condition and warrant further evaluation.
Stressi
In the DSM-5 cross-cutting symptom framework, stress-related distress is assessed as a transdiagnostic symptom dimension capturing perceived psychological burden, tension, and difficulty coping, screened alongside other domains to provide a comprehensive picture of psychiatric symptomatology beyond the primary diagnosis (APA, 2013). This dimensional approach recognizes that clinically significant stress responses frequently co-occur with and modulate the course of diverse mental disorders.
Mittarit
Tälle teorialle ei ole vielä rakennettu mittareita.
Tähän teoriaan perustuvat testit
Tälle teorialle ei ole vielä rakennettu testejä.
Käytännön sovellukset
Tason 1 mittari toimii kliinisenä seulontatyökaluna, jolla tunnistetaan lisäarviointia mahdollisesti vaativat psykiatriset oirealueet, ja se auttaa kliinikoita havaitsemaan samanaikaisia häiriöitä ja seuraamaan oireiden muutosta ajan mittaan. Se on vapaasti saatavilla APA:lta, ja sitä voidaan käyttää rutiininomaisessa kliinisessä työssä lyhyenä esiarviointimittarina. Tason 2 mittarit tarjoavat syvällisemmän arvioinnin niistä osa-alueista, jotka tason 1 seulonta nostaa esiin.
Miten sitä mitataan
DSM-5:n kenttäkokeissa käytettiin testi-uusintatesti-reliabiliteettiasetelmaa 11 akateemisessa lääketieteellisessä keskuksessa (7 aikuisten ja 4 lasten yksikköä) Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja sisäkorrelaatiokertoimet olivat useimmilla osa-alueilla yleensä hyviä tai erinomaisia.
Kritiikki ja rajoitukset
Latentti tekijärakenne on edelleen puutteellisesti tutkittu todellisissa psykiatrisissa potilasjoukoissa: julkaistuja tekijäanalyyttisiä tutkimuksia on vain muutama, eikä ulottuvuuksien määrästä ole yksimielisyyttä. Suositelluilla katkaisurajoilla on vahva sensitiivisyys mutta matala spesifisyys (0,60-0,73), mikä rajoittaa diagnostista tarkkuutta. Käyttöönotto kliinisessä käytännössä on ollut hidasta, kulttuurienvälistä validointia länsimaiden ulkopuolella on vähän, eikä mittarin psykometrisista ominaisuuksista ole julkaistu meta-analyysejä.
Keskeiset julkaisut
- Narrow, W. E., Clarke, D. E., Kuramoto, S. J., Kraemer, H. C., Kupfer, D. J., Greiner, L., & Regier, D. A.. (2013). DSM-5 field trials in the United States and Canada, Part III: Development and reliability testing of a cross-cutting symptom assessment for DSM-5. 10.1176/appi.ajp.2012.12071000
- Clarke, D. E., Narrow, W. E., Regier, D. A., Kuramoto, S. J., Kupfer, D. J., Kuhl, E. A., Greiner, L., & Kraemer, H. C.. (2013). DSM-5 field trials in the United States and Canada, Part I: Study design, sampling strategy, implementation, and analytic approaches. 10.1176/appi.ajp.2012.12070998
- Clarke, D. E. & Kuhl, E. A.. (2014). DSM-5 cross-cutting symptom measures: A step towards the future of psychiatric care?. 10.1002/wps.20154
- Gibbons, A. B., Farmer, C., Shaw, J. S., & Chung, J. Y.. (2023). Examining the factor structure of the DSM-5 Level 1 cross-cutting symptom measure. 10.1002/mpr.1953