Positiivinen psyykkinen hyvinvointi
Topp, C. W., Ostergaard, S. D., Sondergaard, S. & Bech, P. · 2015
Tunnetaan myös nimellä: WHO-5 framework · DepCare well-being
Tämä viitekehys mittaa mielenterveyttä myönteisten tilojen läsnäolon eikä oireiden puuttumisen perusteella. Se kysyy iloisuudesta, rauhallisuudesta, energisyydestä, levänneisyydestä ja kiinnostuksesta kahden viime viikon aikana, ja jokainen osio on muotoiltu myönteisesti eikä yksikään viittaa oireeseen. Ratkaisulla on kaksi seurausta. Se tavoittaa vaihtelua terveellä alueella, jota oireasteikot eivät näe, koska niiden pistemäärät painuvat lattiatasolle, kun oireita ei ole. Ja koska vastaajilta ei koskaan kysytä sairaudesta, se on selvästi hyväksyttävämpi yleisväestössä ja ei-kliinisissä ympäristöissä.
Kehys, joka mittaa mielenterveyttä myönteisten tilojen olemassaololla eikä oireiden puuttumisella. Se kehitettiin WHO:n Euroopan aluetoimistossa (DepCare-hanke, 1998), ja Per Bech vakiinnutti sen. Siinä kysytään, kuinka suuren osan viimeaikaisesta jaksosta ihminen tunsi itsensä iloiseksi, rauhalliseksi, energiseksi, levänneeksi ja kiinnostuneeksi arjestaan, ja tätä osuutta pidetään itse mittauksena. Tästä rakenteesta seuraa kaksi ominaisuutta. Tarkastelujakso on lyhyt ja selkeästi rajattu, joten tulos kuvaa nykyistä tilaa, joka vaihtelee olosuhteiden mukaan, eikä piirrettä. Ja koska asteikko ei koskaan mainitse oiretta, matala tulos ei ole oireiden määrä: se on myönteisten tilojen puuttumista, ja se tulkitaan merkiksi siitä, että perusteellisempi arviointi voi olla aiheellinen, ei koskaan diagnoosiksi.
- Lähde:
- World Health Organization (2024). The World Health Organization-Five Well-Being Index (WHO-5). Geneva: World Health Organization. WHO/UCN/MSD/MHE/2024.1. Topp, C. W., Ostergaard, S. D., Sondergaard, S., & Bech, P. (2015). The WHO-5 Well-Being Index: a systematic review of the literature. Psychotherapy and Psychosomatics, 84(3), 167-176.
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Vahva näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 9 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Bech kehitti indeksin WHO:n 1990-luvun alueellisesta hyvinvoinnin mittaamista koskevasta työstä, ja viiden osion versio syntyi diabetestutkimuksessa käytetystä pidemmästä mittarista. Se otettiin käyttöön eurooppalaisissa terveystutkimuksissa ja WHO:n Euroopan aluetoimistossa. Toppin ja kollegoiden vuoden 2015 systemaattinen katsaus, joka kattoi yli kaksisataa tutkimusta, vahvisti sen validiteetin kliinisissä ja yleisissä väestöissä ja vakiinnutti sen aseman sekä hyvinvoinnin mittarina että, vaikka siinä ei ole oireosioita, tehokkaana masennuksen seulontavälineenä.
Konstruktit
Psyykkinen hyvinvointi
Positive mental well-being as the proportion of a recent period spent in five positive states: cheerful and in good spirits, calm and relaxed, active and vigorous, waking rested, and finding daily life filled with things that interest you (WHO, 2024; DepCare Project, 1998). It is defined by presence, not by the absence of symptoms, which is why a low reading is an absence of positive states rather than a symptom count. A current state that moves with circumstances, read against a published cutoff and never as a diagnosis.
Mittarit
- The World Health Organization-Five Well-Being Index(WHO-5)World Health Organization; Bech, P. (original development)2024
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Indeksiä käytetään väestön hyvinvoinnin seurannassa, perusterveydenhuollossa vähän kuormittavana ensivaiheen seulontana sekä lopputulosmittarina tutkimuksissa, joissa oireiden vähentäminen ei ole ainoa tavoite. Pisteytys asteikolle 0-100 ja katkaisuraja 50 tekevät tuloksista helposti viestittäviä. Sitä käytetään diabeteksen, kardiologian ja syöpähoidon yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin seurantaan ilman, että potilaiden tarvitsee vastata mielenterveyden häiriöitä koskeviin kysymyksiin, mikä parantaa vastausasteita ympäristöissä, joissa tällainen kehystys on este.
Miten sitä mitataan
Viisi myönteisesti muotoiltua frekvenssiosiota kahden viime viikon ajalta, jotka lasketaan yhteen ja muunnetaan asteikolle 0-100; alle 50:n pistemäärä osoittaa, että lisäarviointi on aiheellinen, eikä se ole diagnoosi.
Kritiikki ja rajoitukset
Viisi osiota viidestä erillisestä osa-alueesta tarkoittaa, että kunkin osa-alueen sisällöllinen kattavuus on vähäinen, eikä asteikko pysty erottamaan, mikä hyvinvoinnin osa-alue on matala. Lisäarvioinnin raja-arvo 50 on seulontakäytäntö, ei diagnostinen raja, ja se raportoidaan usein ikään kuin se tunnistaisi tapauksia. Myönteisesti muotoillut osiot ovat alttiita myöntelytaipumukselle ja kulttuurisesti määräytyneille normeille myönteisten tunteiden ilmaisemisesta, mikä vaikeuttaa maiden välistä vertailua. Kahden viikon tarkastelujakso tekee siitä myös tilamittarin, joka tulkitaan usein virheellisesti pysyväksi ominaisuudeksi.
Keskeiset julkaisut
- Topp, C. W., Ostergaard, S. D., Sondergaard, S. & Bech, P.. (2015). The WHO-5 Well-Being Index: A systematic review of the literature. 10.1159/000376585
- Bech, P., Olsen, L. R., Kjoller, M. & Rasmussen, N. K.. (2003). Measuring well-being rather than the absence of distress symptoms: A comparison of the SF-36 Mental Health subscale and the WHO-Five Well-Being Scale. 10.1002/mpr.145
- Bech, P.. (1998). Mastering Depression in Primary Care.