DSM-5:n neljän oireryhmän PTSD-malli
Friedman, M. J.; Resick, P. A.; Bryant, R. A.; Brewin, C. R. · 2011
Tunnetaan myös nimellä: DSM-5 PTSD · 4-cluster PTSD
DSM-5:n neljän oireryhmän PTSD-malli järjesti PTSD-oireet kolmesta ryhmästä (DSM-IV) neljään: tunkeutuvat muistot/uudelleenkokeminen, välttäminen, kognitioiden ja mielialan negatiiviset muutokset sekä virittyneisyyden ja reaktiivisuuden muutokset. Uudelleenjärjestely perustui konfirmatorisiin faktorianalyyseihin, joiden mukaan DSM-IV:n välttämis- ja turtumisryhmä kuvautui paremmin kahtena erillisenä faktorina. Malli laajensi PTSD:n myös 17 oireesta 20 oireeseen ja siirsi sen ahdistuneisuushäiriöistä uuteen trauma- ja stressitekijäperäisten häiriöiden luokkaan.
Traumaperäisen stressihäiriön neljän oireryhmän malli DSM-5:n määritelmän mukaan: tunkeilevat oireet (oireryhmä B), välttäminen (oireryhmä C), kielteiset muutokset kognitiossa ja mielialassa (oireryhmä D) sekä muutokset vireydessä ja reaktiivisuudessa (oireryhmä E).
- Lähde:
- Friedman, M. J. (2014). Literature on DSM-5 and ICD-11. PTSD Research Quarterly, 25(2), 1-10.
- DOI:
- 10.1002/da.20767
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Kohtalainen näyttö
- Replikointi
- Osittain toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 8 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Friedman, Resick, Bryant ja Brewin (2011) ehdottivat neljän oireryhmän uudelleenjäsennystä kattavan kirjallisuuskatsauksen perusteella, joka käsitteli PTSD:n latenttia rakennetta. Empiirinen kirjallisuus osoitti johdonmukaisesti, että välttäminen ja emotionaalinen turtuminen latautuivat eri faktoreille. DSM-5:n PTSD-kriteerit vahvistettiin vuonna 2013 laajojen kenttätestausten jälkeen, ja ne ovat yksi DSM-5:n parhaiten näyttöön perustuvista uudistuksista. PTSD:stä tuli psykiatrian ensimmäinen oireyhtymä, jonka diagnostisia kriteerejä uudistettiin merkittävästi faktorianalyyttisten löydösten perusteella.
Konstruktit
Tunkeutuvat oireet
Criterion B of the DSM-5 four-cluster PTSD model encompasses re-experiencing symptoms in which the traumatic event is involuntarily relived through recurrent intrusive memories, distressing nightmares, dissociative flashback reactions, intense psychological distress upon exposure to trauma-related cues, and marked physiological reactions to reminders of the event (APA, 2013). At least one intrusion symptom must be present for PTSD diagnosis.
Välttäminen
Criterion C of the DSM-5 four-cluster PTSD model reflects persistent effortful avoidance of trauma-related stimuli, manifesting as either avoidance of distressing internal reminders (thoughts, feelings, or memories) or avoidance of external reminders (people, places, conversations, activities) that arouse recollections of the traumatic event (APA, 2013). At least one avoidance symptom must be present for diagnosis.
Kielteiset muutokset ajattelussa ja mielialassa
Criterion D of the DSM-5 four-cluster PTSD model captures persistent negative changes in thinking and emotional experience that began or worsened after trauma, including inability to recall key features of the event, exaggerated negative beliefs, distorted blame, persistent negative emotional states, diminished interest, feelings of detachment, and inability to experience positive emotions (APA, 2013). Two or more symptoms must be present.
Muutokset vireystilassa ja reaktiivisuudessa
Criterion E of the DSM-5 four-cluster PTSD model captures marked changes in arousal and reactivity associated with the traumatic event, manifesting as irritable or aggressive behavior, reckless or self-destructive behavior, hypervigilance, exaggerated startle response, concentration difficulties, and sleep disturbance (APA, 2013). Two or more symptoms must be present, reflecting a state of heightened physiological alertness.
Mittarit
- PTSD Checklist for DSM-5(PCL-5)Weathers, F. W., Litz, B. T., Keane, T. M., Palmieri, P. A., Marx, B. P., & Schnurr, P. P.2013
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Neljän oireryhmän malli ohjaa suoraan kliinistä arviointia CAPS-5:n (Clinician-Administered PTSD Scale) ja PCL-5:n (PTSD Checklist) kaltaisten mittareiden kautta, jotka on rakennettu neljän oireryhmän ympärille. Se ohjaa hoidon suunnittelua, koska sen avulla kliinikot voivat tunnistaa, mitkä oireryhmät ovat hallitsevimpia. Laajennettu oirekokonaisuus tavoittaa paremmin kielteiset kognitiiviset muutokset ja ulospäin suuntautuvan käyttäytymisen (esim. holtiton käyttäytyminen), jotka puuttuivat DSM-IV:stä.
Miten sitä mitataan
Neljän oireryhmän rakenne johdettiin pääasiassa konfirmatorisista tekijäanalyyseistä erilaisissa traumalle altistuneissa väestöissä. Armour ym. (2016) kävivät järjestelmällisesti läpi 112 PTSD:n latenttia rakennetta koskevaa CFA-tutkimusta DSM-IV:stä DSM-5:een.
Kritiikki ja rajoitukset
Useat konfirmatoriset faktorianalyysitutkimukset ovat havainneet, että vaihtoehtoiset mallit, erityisesti kuuden ja seitsemän faktorin mallit (joissa dysforinen virittyneisyys erotetaan ahdistuneesta virittyneisyydestä ja anhedonia negatiivisesta affektista), sopivat aineistoon merkitsevästi paremmin kuin virallinen neljän faktorin malli. Pakolaisilla ja ei-länsimaisilla väestöillä tehdyissä kulttuurienvälisissä tutkimuksissa on havaittu epäjohdonmukaisuuksia neljän oireryhmän rakenteessa, ja anhedoniamalli on usein osoittanut paremman sopivuuden. Laajentamista 20 oireeseen on kritisoitu diagnostisen spesifisyyden heikentämisestä ja siitä, että se saattaa patologisoida normaaleja stressireaktioita.
Keskeiset julkaisut
- Friedman, M. J., Resick, P. A., Bryant, R. A., & Brewin, C. R.. (2011). Considering PTSD for DSM-5. 10.1002/da.20767
- Friedman, M. J.. (2013). Finalizing PTSD in DSM-5: Getting here from there and where to go next. 10.1002/jts.21840
- Armour, C., Mullerova, J., & Elhai, J. D.. (2016). A systematic literature review of PTSD's latent structure in the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders: DSM-IV to DSM-5. 10.1016/j.cpr.2015.12.003
- Blevins, C. A., Weathers, F. W., Davis, M. T., Witte, T. K., & Domino, J. L.. (2015). The Posttraumatic Stress Disorder Checklist for DSM-5 (PCL-5): Development and initial psychometric evaluation. 10.1002/jts.22059
- Weathers, F. W., Bovin, M. J., Lee, D. J., Sloan, D. M., Schnurr, P. P., Kaloupek, D. G., Keane, T. M., & Marx, B. P.. (2018). The Clinician-Administered PTSD Scale for DSM-5 (CAPS-5): Development and initial psychometric evaluation in military veterans. 10.1037/pas0000486