Ammatilliset kiinnostuksen kohteet
Holland, J. L. · 1959
Tunnetaan myös nimellä: Occupational Interests · RIASEC
Hollandin teoria käsittelee ammatillista mieltymystä pysyvänä dispositionaalisena piirteenä eikä ohimenevänä valintana ja jäsentää sekä ihmiset että työympäristöt samoihin kuuteen tyyppiin: realistinen, tutkiva, taiteellinen, sosiaalinen, yrittävä ja sovinnainen. Tyypit on järjestetty kuusikulmioon, jonka geometria on sisällöllinen väite: vierekkäiset tyypit ovat samankaltaisempia kuin vastakkaiset. Teorian keskeinen ennuste on yhteensopivuus: ihmiset, joiden kiinnostusprofiili vastaa heidän ympäristöään, ovat tyytyväisempiä, pysyvämpiä ja suoriutuvat paremmin. Kiinnostuksia pidetään erillisenä alueena sekä kyvyistä että persoonallisuudesta.
Kehys, joka käsittelee ammatillisia mieltymyksiä pysyvänä taipumuspiirteenä eikä taitona: se, mihin ihminen tuntee vetoa, on mitattavissa, pysyy johdonmukaisena ajan myötä ja eroaa siitä, mihin hän pystyy. Hollandin RIASEC-typologia on alan viiterakenne; ORVIS operationalisoi saman alueen kahdeksalla asteikolla, jotka on johdettu empiirisesti eikä kuusikulmiosta.
- Lähde:
- Holland, J. L. (1959). A theory of vocational choice. Journal of Counseling Psychology, 6(1), 35-45.
- DOI:
- 10.1037/h0040767
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Vahva näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Pääosin universaali
- Meta-analyysit
- 18 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Holland esitti typologian vuonna 1959 ja tarkensi sitä Making Vocational Choices -teoksen neljässä painoksessa vuosina 1973-1997. Se omaksui ja jäsensi vanhemman kiinnostusten mittaamisen perinteen, joka ulottui Strongin vuoden 1927 Vocational Interest Blank -mittarista Kuderin inventaarioihin, ja antoi hajanaiselle empiiriselle käytännölle testattavan rakenteen. RIASEC-viitekehyksestä tuli Yhdysvaltain työministeriön O*NET-ammattitietokannan jäsentävä selkäranka, minkä ansiosta kiinnostusprofiileja voidaan verrata tuhansiin todellisiin ammatteihin lyhyen luettelon sijaan.
Konstruktit
Johtajuus
Vocational interest in directing, persuading, and being the one who decides — the appetite for leading rather than the skill at it (Pozzebon et al., 2010). High scorers are drawn to roles that own outcomes in public; a low score is not passivity, since many people want real influence over the work with no interest in owning the outcome visibly.
Järjestelmällisyys
Vocational interest in budgets, schedules, records, and the administrative machinery that keeps an operation from drifting (Pozzebon et al., 2010). High scorers find genuine satisfaction in a system that holds — a different thing from personal tidiness; low scorers are not disorganized, they simply get nothing back from maintaining the structure itself.
Altruismi
Vocational interest in work whose result is another person being better off — teaching, care, counselling, service (Pozzebon et al., 2010). A low score says nothing about whether the person is kind, only that helping is not what they want the working day to consist of.
Luovuus
Vocational interest in writing, performing, design, and art as working activities rather than as tastes (Pozzebon et al., 2010). It asks about making, not appreciating: enjoying music and wanting to play it professionally are different answers, and this construct is about the second.
Analyysi
Vocational interest in the sciences, mathematics, and problems that hold still long enough to be taken apart (Pozzebon et al., 2010). High scorers want the mechanism, not just the outcome; a low score is common in people entirely capable of the work who would rather spend the day doing something else.
Tuotanto
Vocational interest in growing, building, repairing, and working with tools, land, and animals — the most physical of the eight ORVIS interests (Pozzebon et al., 2010). It describes wanting the day to end with something concrete to point at.
Seikkailu
Vocational interest in competition, physical challenge, and work with real stakes attached (Pozzebon et al., 2010). It is not recklessness: a high score describes someone who is more present when something is on the line, while a low score describes a preference for conditions where attention can go to the work instead of the danger.
Oppineisuus
Vocational interest in reading, writing, languages, and the handling of ideas in words (Pozzebon et al., 2010). It sits close to Analysis without being the same: one wants the mechanism, the other wants the expression.
Käytännöllinen
Holland's Realistic type: vocational interest in working with things — building, repairing, operating, testing — work whose result is tangible (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). People high on R are often worn down not by effort but by abstraction: a whole day about the work instead of in it.
Tutkiva
Holland's Investigative type: vocational interest in working with ideas — experiments, diagnosis, evidence, questions actually answered (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). High I profiles do their best work one step back from the action; the construct does not require a lab coat — analysis lives in finance, medicine, code, and repair shops alike.
Taiteellinen
Holland's Artistic type: vocational interest in creating — making something exist that did not: text, music, images, scenes (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). A high A in rigidly structured work is a common source of quiet career misery; a low A is equally informative — briefs, standards, and formats feel like support, not a cage.
Sosiaalinen
Holland's Social type: vocational interest in helping — people changing because you were there: taught, guided, treated, supported (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). It is not extraversion: one can love helping and still need silence afterwards; the content reflects sustained one-on-one impact more than social buzz.
Yrittävä
Holland's Enterprising type: vocational interest in persuading and leading — negotiating, deciding, owning outcomes including the risk (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). High E profiles often already run things informally wherever they are placed.
Sovinnainen
Holland's Conventional type: vocational interest in organizing data and processes — records kept right, inventories that balance, systems where nothing falls through (Holland, 1997; Rounds et al., 2016). Organizations run on high C people and habitually forget to say so; precision work here is the something, not a stepping stone.
Mittarit
- Oregon Vocational Interest Scales(ORVIS)Pozzebon, Visser, Ashton, Lee & Goldberg2010
- O*NET Mini Interest Profiler(Mini-IP)Rounds, J., Wee, C. J. M., Cao, M., Song, C., & Lewis, P.2016
Tähän teoriaan perustuvat testit
Ammatillisten kiinnostusten profiili (ORVIS)
Kahdeksan ammatillisen kiinnostuksen asteikkoa, pisteytettynä 665 aikuisen yhteisöotokseen verraten.
Lue lisää →Urakiinnostusten profiloija (O*NET Mini-IP)
Yhdysvaltain työministeriön 30 osion kiinnostusprofiloija: arvioi todellisia työtehtäviä ja saat Holland-koodisi (RIASEC).
Lue lisää →Käytännön sovellukset
RIASEC on maailmanlaajuisesti hallitseva viitekehys uraohjauksessa, ja sitä käytetään ammattiehdotusten tuottamiseen kiinnostusprofiilista sekä soveltuvuutta koskevien keskustelujen jäsentämiseen. Sen integrointi O*NETiin tarkoittaa, että profiilit kytkeytyvät todelliseen työmarkkinatietoon tehtävistä, koulutuspoluista ja näkymistä. Kiinnostuksen kohteet ennustavat hyvin pääaineen valintaa ja ammattiin kuulumista sekä kohtalaisesti alalla pysymistä. Itsetuntemuksen kannalta profiili on hyödyllisimmillään kuvauksena siitä, millaiseen työtoimintaan ihminen hakeutuu, eikä määräyksenä tietystä ammattinimikkeestä.
Miten sitä mitataan
Mitataan arvioimalla, kuinka paljon pitää eri ammatillisista toiminnoista, mikä tuottaa pistemäärät kuudelle asteikolle, yleensä tiivistettynä kolmikirjaimiseksi koodiksi korkeimmista tyypeistä; tulkitaan yhteensopivuutena ympäristökoodien kanssa.
Kritiikki ja rajoitukset
Yhteensopivuudella, teorian keskeisellä ennusteella, on heikompi meta-analyyttinen tuki kuin kehyksen suosio antaisi olettaa: korrelaatiot työtyytyväisyyteen ovat tyypillisesti välillä 0,15-0,25. Kuusikulmainen rakenne sopii hyvin yhdysvaltalaisiin otoksiin, mutta vääristyy monissa ei-länsimaisissa otoksissa, joissa erityisesti taiteellisen ja tutkivan tyypin sijainnit siirtyvät. Kuudessa tyypissä on suuria ja pysyviä sukupuolieroja (erityisesti realistisessa ja sosiaalisessa tyypissä), mikä herättää todellisia kysymyksiä siitä, vahvistavatko kiinnostuksen kohteisiin perustuvat suositukset ammatillista eriytymistä. Kiinnostuksen kohteet ennustavat myös paljon paremmin sitä, mitä ihmiset valitsevat, kuin sitä, kuinka hyvin he suoriutuvat.
Keskeiset julkaisut
- Holland, J. L.. (1959). A theory of vocational choice. 10.1037/h0040767
- Holland, J. L.. (1997). Making Vocational Choices: A Theory of Vocational Personalities and Work Environments, 3rd edition.
- Tsabari, O., Tziner, A. & Meir, E. I.. (2005). A meta-analysis of the relation between person-environment congruence and work outcomes. 10.1177/1069072704270793