Hallintakäsitys
Rotter, J. B. · 1966
Tunnetaan myös nimellä: IPC Locus of Control · Levenson LOC
Hallintakäsitys on yleistynyt odotus siitä, missä omien lopputulosten syyt ovat. Rotterin alkuperäinen muotoilu oli yksi sisäinen-ulkoinen-ulottuvuus; Levensonin vaikutusvaltainen tarkistus jakoi ulkoisen ääripään kahteen, koska lopputulosten selittämisellä vaikutusvaltaisilla muilla ihmisillä ja sattumalla on erilaiset psykologiset seuraukset. Näin syntyneet kolme ulottuvuutta, sisäisyys, vaikutusvaltaiset muut ja sattuma, voivat esiintyä samanaikaisesti ja eri asteisina, minkä vuoksi yksi sisäinen-ulkoinen-pistemäärä kätkee enemmän kuin paljastaa.
Teoria, joka erottaa koetun hallinnan kolme ulottuvuutta: sisäisyys (usko siihen, että lopputulokset määräytyvät omista teoista), vaikutusvaltaiset muut (usko siihen, että vaikutusvaltaiset ihmiset hallitsevat lopputuloksia) ja sattuma (usko siihen, että onni ja kohtalo määräävät lopputulokset).
- Lähde:
- Levenson, H. (1981). Differentiating among internality, powerful others, and chance. In H. Lefcourt (Ed.), Research with the Locus of Control Construct (Vol. 1, pp. 15-63).
Tee tähän teoriaan perustuva validoitu testi
Konstruktista lukeminen kertoo, mikä se on. Validoitu mittari kertoo, missä sinä sijoitut sillä. Maksuton, tulokset minuuteissa.
Näyttö yhdellä silmäyksellä
- Empiirinen tuki
- Vahva näyttö
- Replikointi
- Hyvin toistettu
- Kulttuurienvälinen
- Kulttuurisidonnainen
- Meta-analyysit
- 20 indeksoitua
Nämä arviot tiivistävät teoriaa koskevan julkaistun kirjallisuuden, eivät minkään yksittäisen siihen perustuvan testin laatua. Ne ovat toimituksellisia arvioita alla luetelluista lähteistä, ja ne muuttuvat näytön karttuessa.
Historiallinen konteksti
Rotter esitteli konstruktin vuonna 1966 sosiaalisen oppimisen teorian puitteissa, ja I-E Scale -asteikosta tuli yksi psykologian historian siteeratuimmista mittareista. Levensonin vuoden 1973 IPC-asteikot jakoivat ulkoisen ulottuvuuden kahtia sen jälkeen, kun oli osoitettu, että kaksi ulkoisuuden lajia erosivat toisistaan empiirisesti. Sen jälkeen syntyi aluekohtaisia versioita, kuten terveyteen, työhön ja opiskeluun liittyviä, kun kävi selväksi, että yleinen odotus ennusti huonosti tietyn alueen lopputuloksia. Banduran vuonna 1977 esittämä minäpystyvyyden konstrukti otti haltuunsa suuren osan teoreettisesta alueesta, koska se määritteli kykyuskomuksia tiettyjen tehtävien osalta yleistettyjen odotusten sijaan.
Konstruktit
Sisäisyys
Belief that outcomes are determined by one's own actions and efforts (Levenson, 1981).
Vaikutusvaltaiset muut
Belief that powerful people control outcomes and events in one's life (Levenson, 1981).
Sattuma
Belief that luck, fate, and chance determine outcomes (Levenson, 1981).
Mittarit
- IPIP:n kontrolliodotusasteikot(IPIP-LOC)Goldberg, L. R. (IPIP), measuring constructs of Levenson, H.1999
Tähän teoriaan perustuvat testit
Käytännön sovellukset
Sisäinen hallintakäsitys ennustaa terveyskäyttäytymistä, opintomenestystä, työsuoritusta ja työtyytyväisyyttä; vaikutukset ovat pieniä mutta toistettavissa vuosikymmenten ja lukuisten otosten yli. Terveyteen liittyvää versiota käytetään käyttäytymislääketieteessä hoitoon sitoutumisen ja omahoidon ennustamiseen. Organisaatiotutkimuksessa se on yksi ydinitsearvioinnin konstruktin osista. Itsetuntemustyössä kolmiulotteinen tulkinta on hyödyllinen osa: uskomus, että vaikutusvaltaiset muut ihmiset määräävät lopputulokset, on eri tilanne kuin uskomus, että sattuma määrää ne, ja vaatii erilaista reagointia.
Miten sitä mitataan
Mitataan Likert-tyyppisillä itsearviointiosioilla (Levensonin IPC-lomake), jotka tuottavat kolme toisistaan riippumatonta ulottuvuuden pistemäärää; vanhempi pakkovalintainen I-E-muoto tuottaa yhden kaksinapaisen pistemäärän, ja se on suurelta osin korvattu.
Kritiikki ja rajoitukset
Yleistynyt hallintakäsitys ennustaa alakohtaista käyttäytymistä heikosti, ja suurin osa sen käytännön arvosta on siirtynyt alakohtaisiin mittareihin ja Banduran minäpystyvyyteen. Rotterin alkuperäinen pakkovalintamuoto on psykometrisesti hankala ja tuottaa matalan sisäisen johdonmukaisuuden. Konstrukti on myös kulttuurisesti latautunut: sisäistä hallintakäsitystä pidetään adaptiivisena ääripäänä, mikä heijastaa individualistista oletusta, ja kollektivistisissa yhteyksissä sekä todellisten rakenteellisten rajoitusten keskellä elävillä ihmisillä vahva sisäinen hallintakäsitys voi olla epärealistinen eikä terve. Meta-analyysit osoittavat lisäksi, että sisäinen hallintakäsitys on huomattavasti päällekkäinen tunne-elämän tasapainoisuuden ja itsetunnon kanssa.
Keskeiset julkaisut
- Rotter, J. B.. (1966). Generalized expectancies for internal versus external control of reinforcement. 10.1037/h0092976
- Levenson, H.. (1973). Multidimensional locus of control in psychiatric patients. 10.1037/h0035357
- Judge, T. A., Erez, A., Bono, J. E. & Thoresen, C. J.. (2003). The core self-evaluations scale: Development of a measure. 10.1111/j.1744-6570.2003.tb00152.x