Voiko tunneälyä mitata?

Tunneälyä mitataan jatkuvasti ja määritellään epäjohdonmukaisesti, minkä vuoksi siitä esitetyt väitteet vaihtelevat hyvin perustelluista kestämättömiin ilman, että sanasto muuttuu.

Traditioita on kaksi erillistä, ja lähes jokainen tunneälyä koskeva kiista hälvenee, kun tunnistat, kummasta on kyse.

Tunneäly kykynä

Saloveyn ja Mayerin alkuperäinen määritelmä vuodelta 1990 käsitteli tunneälyä kykynä: kykynä havaita tunteita tarkasti, käyttää niitä ajattelun tukena, ymmärtää tunteiden merkityksiä sekä säädellä tunteita itsessä ja muissa.

Kykyä mitataan suoritustestillä, eli tehtävillä, joihin on parempia ja huonompia vastauksia. MSCEIT tekee juuri näin: se pyytää vastaajia tunnistamaan tunteita kasvoista, arvioimaan, miten tunteet sekoittuvat ja etenevät, sekä arvioimaan säätelystrategioiden tehokkuutta.

Pysyvä ongelma on pisteytys. Kysymykseen "mikä on tehokkain tapa toimia tässä tunnetilanteessa" ei ole objektiivista oikeaa vastausta, joten vastaukset pisteytetään konsensusta vasten: suuren otoksen tai asiantuntijoiden yleisimmän vastauksen mukaan. Kriitikot kysyvät aiheellisesti, mittaako tämä tunnekykyä vai mukautumista normatiiviseen näkemykseen tunteista, ja rangaistaisiinko poikkeuksellisen taitavaa vastaajaa konsensuksesta poikkeamisesta.

Kykynä ymmärretty tunneäly korreloi maltillisesti yleisen älykkyyden kanssa, mikä tukee väitettä sen olemisesta kyky, ja sen inkrementaalinen validiteetti älykkyyteen ja persoonallisuuteen nähden on todellinen mutta pieni.

Tunneäly piirteenä

Toinen traditio mittaa emotionaalista minäpystyvyyttä itsearvioinnin avulla: kuinka emotionaalisesti kyvykkääksi uskot itsesi. Tätä laajalti käytetyt lyhyet mittarit tavoittavat, ja Petrides ja Furnham muotoilivat sen konstruktiksi, joka sijoittuu persoonallisuuden eikä kognitiivisen kyvyn alueelle.

Tämä on oikeutettu konstrukti. Uskomukset omasta emotionaalisesta pätevyydestä muokkaavat sitä, mitä yrität, ja itsearviointi on ainoa tapa tavoittaa uskomus.

Se ei kuitenkaan ole emotionaalisen kyvyn mitta, ja piirteenä ja kykynä mitatun tunneälyn välinen korrelaatio on matala: yleensä raportoidaan noin 0,2-0,3. Ne ovat kaksi eri asiaa samalla nimellä.

Näyttö erikseen tarkasteltuna

Piirteenä mitattu tunneäly ennustaa työtyytyväisyyttä, organisaatiokansalaisuuskäyttäytymistä, johtajaksi nousemista ja hyvinvointia vaatimattomin mutta toistetuin vaikutuksin. Ratkaiseva löydös koskee päällekkäisyyttä: Van Rooyn ja Viswesvaranin sekä Josephin ja Newmanin meta-analyysit osoittavat huomattavaa päällekkäisyyttä viiden faktorin mallin kanssa, lähinnä emotionaalisen tasapainoisuuden, ulospäinsuuntautuneisuuden ja tunnollisuuden osalta, sekä rajallista inkrementaalista validiteettia, kun nämä ja kognitiivinen kyky on vakioitu.

Kykynä mitatulla tunneälyllä on heikommat ennustesuhteet työelämässä, mutta vahvempi peruste väittää mittaavansa kyvykkyyttä eikä minäkuvaa.

Kaupallisilla markkinoilla viitataan usein vaikutuksiin, joita kumpikaan traditio ei tue. Väitteet, joiden mukaan tunneäly selittää valtaosan työmenestyksestä, ovat peräisin populaarikirjallisuudesta eivätkä vertaisarvioidusta tutkimuksesta, eivätkä ne kestä meta-analyyttisen kirjallisuuden tarkastelua.

Itsearvioinnin rakenteellinen rajoitus tässä

Itsearviointi ei pysty tunnistamaan henkilöä, jonka emotionaalinen itsehavainto on epätarkka, vaikka juuri tämä ryhmä on luultavasti käytännössä kiinnostavin. Henkilö, joka lukee muita huonosti mutta uskoo olevansa siinä erinomainen, saa korkean pistemäärän, eikä mikään osio paljasta tätä. Sama ongelma koskee itsearviointia tietoisen läsnäolon ja oivalluskyvyn kohdalla yleisemminkin.

Tämä ei ole syy hylätä piirteenä mitattua tunneälyä. Se on syy lukea korkea pistemäärä muodossa "näen itseni emotionaalisesti kyvykkäänä" eikä "olen emotionaalisesti kyvykäs" ja käsitellä näitä kysymyksinä, joihin vastaukset voivat erota.

Voiko sitä siis mitata?

Emotionaalista itsehavaintoa: kyllä, luotettavasti, sillä varauksella, että se on vahvasti päällekkäinen vakiintuneiden persoonallisuuspiirteiden kanssa.

Emotionaalista kykyä: osittain, edellä kuvatun ratkaisemattoman pisteytysongelman vuoksi.

Sitä, mitä termi kaupallisissa yhteyksissä yleensä lupaa, eli yhtä lukua, joka kuvaa emotionaalista pätevyyttä, ennustaa menestystä ja eroaa persoonallisuudesta, kumpikaan traditio ei ole osoittanut.

Kun NOESIS julkaisee tunneälyn mittareita, testisivulla kerrotaan, mitä mallia mittari toteuttaa ja mittaako se kykyä vai itsehavaintoa, koska tämä ero määrää, mitä pistemäärä voi perustellusti kertoa sinusta.